sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Näyttelykuulumiset ja seitsenviikkoisten tohellukset

Viikko sitten mulla alkoi kesäloma, ja samalla näköjään myös äärimmäinen kiire, kun ei ole muka blogiakaan ehtinyt päivitellä?! Myös sähköposti on ollut sekaisin, ja on edelleen, jos joku ihmettelee vastauksen puuttumista.

6½ viikkoa
7 viikkoa

Pentuset kasvavat ihan hirveää kyytiä. Ensimmäisen pentueen pennut olivat suuria, mutta nämä ovat valtavia! Kilon raja ylitettiin jo kuuden viikon tienoilla. Aika hurjaa, kun ajattelee, että kaikki tämä kasvu on tapahtunut maidon voimalla! Viimeisen viikon aikana on kuitenkin vihdoin tapahtunut edistystä myös syömisen suhteen, ja kaikki vihdoin ymmärtävät, että se lautaselle lapattu nenän eteen lykätty tavara on tarkoitettu syötäväksi. Mitenkään innolla ei edelleenkään lautaselle rynnätä, mutta sitkeä ruokapaikalle nostelu tuottaa kyllä tulosta. Ruokalistalle on tähän mennessä kuulunut Animondan ja RC:n babypateet veden kanssa vellitettynä sekä ylläripylläri taas - lihansyöjäraatelijoita nämäkin pikkuiset ovat. Possun- ja broilerinsuikaleet ovat herkkua ja jauhelihaakin menee. Pakkasessa olisi paloittelua odottamassa aimo läjä broilerinsydäntä ja kivipiiraa. Myös isojen kisujen annoksista ollaan käyty maistelemassa milloin mitäkin.

Meidän talon naiset

Kepposia riittää...

Masut ovat pysyneet hienosti kunnossa, ei ole ollut minkäännäköistä löysäilyä tms ongelmaa pennuilla eikä mammallakaan. Vessoja osataan käyttää hienosti, ja toivottavasti pian saadaan hieman vähentää niiden määrää, ettei joka askeleella törmää hiekkalaatikkoon. Myös pellettivessa on taas nostettu varastosta esiin, ja onpa sinne peräti useammat pissat tehty - myös joku isoista kissoista!


Kaikki Mistyn lempipaikat on vallattu!

Ainiin - se näyttely! Viikko sitten lauantaina olin siis Tristanin kanssa Porin näyttelyssä. Lähdettiin ajelemaan vasta puoli yhdeksän jälkeen, aika luksusta. Toisaalta tosin tietenkin juuri silloin kun saisi ja pitäisi nukkua, oli pentusilla kaikkea ohjelmaa tarjolla. Yleensä ne nukkuvat olohuoneessa raapimapömpelissä, mutta tällä kertaa ne piirittivät minut sängyssä, ja aamulla tietenkin nousivat ennen kukonlaulua riehumaan. Olen joutunut useampanakin yönä laittamaan makkarin oven kiinni, jotta saan nukkua rauhassa aamuriehujen alettua.
No, ajomatkaan meni pari tuntia, ja perillä odottikin sitten ihan älytön pihalle asti ulottuva eläinlääkärijono. Onnistuin vielä valitsemaan sen kaikkein pisimmän, kun siinä muka huudeltiin että "täällä on lyhyt jono" - ja paskat. Pirokin eläinlääkärijonot ovat yleensä soljuneet mukavasti, nyt oli mennä hermot jo alkumetreillä. Eipä yhtään parantanut tilannetta sekään, että häkkirivistöt olivat ihan tupaten täynnä jo siinä vaiheessa kun sinne pääsin, ei-eurotyylinen näyttely ja käytävät tukittu tuoleilla. Häkki sentään löytyi, eikä tällä kertaa numerolappua oltu nakattu mäkeen ja otettu häkkiä muuhun käyttöön. Mulla oli pitkästä aikaa mukana verhot, kun en viitsinyt tuplasturdia alkaa säätämään yhdelle kisulle. Meillä piti olla tuomarina Anne Köhn, mutta hän olikin perunut tulonsa. Tilalla oli Aase Nissen. Päivä menikin sitten lähinnä odotteluun. Tuomari oli aivan äääärimmäisen hidas, ja kaiken lisäksi hänellä oli ensin I-kategorian kissoja.



Kasvateista paikalla oli Hippu ♥ eli Draconian Ataegina. Hipusta on kasvanut kaunis nuori nainen. Pään osalta hän on kuin ilmetty Cindy! Oli mukava nähdä miten hienosti Hippu on kehittynyt. Näyttelytilanne vähän jännitti, joten kovin kauheasti en viitsinyt kiusata tutkailuillani :) Hippu sai hurjan hienot arvostelut, mutta tuomari Anne Velandin kommentit mm. väristä olivat kerrassaan kyseenalaisia. Toivotaan mukavampaa tuomaria ensi kerralle ;)

Kello oli varmaan miljoona, kun vihdoin tuli Tristanin vuoro päästä arvosteluun. Arvostelusta en saanut juuri mitään irti, tuomari ei vaivautunut edes nostamaan tai lähemmin tutkimaan kisua, analyysi oli tyyliin "nice cat". Enpä siinä sitten sen enempää siltä päivältä odotellut, kun serti tuli. TP-valintoja taas odoteltiin ja odoteltiin, ja tuomari päätti sitten lähteä lounaalle, kun jäljellä oli enää tyyliin 3 kissaa. Jepjep. TP-valinnoissa oli sitten kolme kastraattiherraa ja olin jo melkein varma että voitto menee coonille, josta tuomari näytti kovasti tykkäävän. Mutta höpsistäkeikkaa, Tristanista tuli tuomarin paras! Eli eipä sitten taas muutakuin odottelemaan paneelin alkua.



Paneelissa oli kuusi kattia, kolme maine coonia ja kolme norskia. Yksikään näistä II-kategorian tuomareista ei ollut koskaan arvostellut Tristania, joten en yhtään tiennyt mitä odottaa. Ensin julistettiin 2 ääntä kissalle X, yksi ääni (meidän tuomarin) kissalle X, ja sitten sen verran pitkä hiljaisuus, että ehdin melkein pissata housuihin. Best in Show voittajaksi kolmella äänellä julisttiin mamman pieni Tristan :) Edellisestä voitosta olikin ehtinyt kulua jo yli vuosi! Mahtavaa!

Räyrghis!
Loppuun vielä kuvat seitsemänviikkoisista naperoista!

Vilja

Väinö

Veikko ja Voitto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti