Maanantaista lähtien meillä on ollut jännät paikat. Kotimatkalla Tallinnasta tullessa kävin hakemassa kyytiin Usva-tyttösen. Hän on Cindyn esikoinen, Draconian TwilightInnocence. Usvan perhe joutui luopumaan kissoistaan allergian ja perhetilanteen vuoksi, ja kuten olen luvannut, olen aina valmis ottamaan kasvattikissani takaisin, jos tulee pakottava tilanne luopua kissasta. Toivon, että yksikään kasvateistani ei joudu tietämättäni kiertoon! Hirveän surullista tietenkin, että Usva joutui eroamaan rakkaasta kissaystävästään Ulpusta ja omista ihmisistään. Tiedän kuitenkin että Usva on todella rohkea ja sopeutuvainen kissa, joten uskon, että kaikki menee ihan varmasti hyvin.
Mystinen neito
En ollut nähnyt Usvaa yli puoleentoista vuoteen, ja voi että kuinka kaunis nuori neiti hänestä onkaan kasvanut! Usvalla on todella kaunis ja tuuhea turkki! Villahousut ovat aivan valtavat, kaulurikarva on pitkää ja turkki on hyväkuntoinen, muhkea ja kiiltävä. Sormet ihan syyhyävät päästä pesemään ja laittamaan tätä turkkia! Annetaan nyt kuitenkin neidin ensin ihan rauhassa kotiutua meille. Usva on melko iso tyttö, ja kissojen kirmaillessa huushollissa onkin ollut melkein mahdoton takaapäin erottaa onko kyseessä Usva vai Tristan. Toki veli on paljon pidempi ja korkeampi sekä muutaman kilon painavampi, mutta Usva on aivan upea kompakti pakkaus, painoa 2-vuotiaalla sutjakassa kunnossa olevalla kastraattineidillä on 4,5 kiloa.
Kaunotar ♥
Luonteeltaan Usva on todella rohkea! Vaikka Usva todennäköisesti ei enää tunnista vanhoja kavereitaan, hän ei ole sekuntiakaan pelännyt tai arastellut ketään tai mitään, vaikka muriseekin jatkuvasti ja menee välillä sohvan alle omaan rauhaansa. Häntä on ollut tanakasti pystyssä ensi hetkistä alkaen. Tristan on tietenkin ihan innoissaan siskon paluusta, ja alkoi heti innokkaasti tutustua ja kutsua leikkimään. Usvan mielestä moinen ei ole soveliasta, ja sihinää, sähinää ja murinaa kuuluu kokoajan ja tassusta tulee jos erehtyy liian lähelle. Senttiäkään Usva ei kuitenkaan ole peruuttanut eikä mennyt pakoon. Itsetunto on kohdallaan! Kaikki kissat ovat ottaneet Usvan hienosti ja kiinnostuneesti vastaan, ja joka päivä nenuhaistelut ovat entistä pitempiä ja hyvin jo voidaan olla kaikki lähekkäin. Varsinkin jos yhteisenä intressinä on leikki tai ruoka! Perusluonteeltaan Usva on aivan kuin Tristan, todella leikkisä, pentumainen ja iloinen! Vaikka keskenäiset leikit eivät vielä luistakaan, veljen kanssa voi hyvin yhdessä jahdata huiskaa tai lasersädettä. Vauhti on aivan hurja ja turkki vain hulmuaa kun taloa juostaan päästä päähän.
Topakka täti ;)
Samaten ruokaa voidaan syödä sulassa sovussa samalta lautaselta otsat kopisten. Usvan ruokahalu on lyönyt minut ihan ällikällä! Muistin, että hän olisi pienenä ollut hieman kranttu mitä suuhunsa kelpuuttaa, mutta moisesta ei ole enää tietoakaan! Raksut eivät juurikaan kiinnosta, kuten ei Tristankaan ei moisia miellä ruuaksi. Sen sijaan liha menee alas todella ahnaan massutuksen ja huolellisen pureskelun saattamana. Märkäruokaakin syödään koko lautanen kerralla tyhjäksi. Tämä tietääkin sitten taas visiittiä NauHau:hun ja tällä kertaa hieman isompaa lihalastia.
Toisena päivänä jo näin lähekkäin.
Usvan kotiutuminen on sujunut hienosti, enää ei murinaa tai sähinää juurikaan kuulu, paitsi yli-innokkaalle veljelle. Tämä pariskunta oli joskus niin erottamaton ystävyspari, että uskon kyllä, että pikkuhiljaa ystävystyvät uudelleen. Voi mikä vallaton leikkisä riehupari siinä onkaan! Cindyn mielipiteestä olen enemmän huolissani, hän varmaan lyö salaa päätä seinään - johan mä noita lapsia olen yrittänyt vuosikaudet vieroittaa ja tuossa ne vieläkin ovat! Misty on rauhallinen ja ystävällismielinen kaikkien kissojen kaveri, ja onkin ainut, jonka Usva hyväksyi heti.
Eilen oli ohjelmassa myös eläinlääkärireissu, jolle Usvakin pääsi mukaan. Kaikki oli tytöllä hienosti ja sydänkin kuulosti normaalilta. Olen ottanut yhteyttä Usvaa hoitaneisiin lääkäreihin Tampereella, ja ensi viikolla saan viimeisetkin häntä koskevat hoitokertomukset. Täytyy sanoa, että hirveän mukavia ja yhteistyökykyisiä eläinlääkäreitä Tampereella! Mukava kun oikein tuntuu, että ovat oikeasti kiinnostuneita kissasta ja sen voinnista. Täysin tervehän Usva ei ole, joten nyt ihan rauhassa katsellaan miten hän voi, ja mietitään vasta sitten Usvan tulevaisuudensuunnitelmia.
Leikkihetki
Lopuksi vielä Usvan oma biisi. Tämä kissa ei voisi olla osuvammin nimetty. Välillä on ollut todella kova ikävä tyttöä, ja tätä on paljon kuunneltu ja paruttu :) Ihanaa, että saan vihdoin taas hold her tight ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti