keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Kaksi pientä palloa!

Maanantaina oli jännät paikat. Mulla on ollut vähän sellainen olo, että joko Cindyn masussa ei ole ketään, tai sitten vain yksi vauva. Mentiin sitten ultraan tarkistamaan asia. Mä en kyllä pystyis elämään epätietoisuudessa loppuun saakka, jos siellä ei sitten vaikka olisikaan ketään! Cindy oli taas hurjan nätisti eikä ollut millänsäkään, vaikka masusta ensin ajeltiin karvat (jotka ovat yhtäkkiä alkaneet tuuhentua hurjaa kyytiä) ja sitten suihkittiin suihkupullosta ja vielä kylmää geeliäkin laitettiin. Ruutuun lävähti tyhjyys, ja mä olin että noniin, mitäs mä sanoin. Hetken päästä ruutuun kuitenkin pyörähti pieni pallo! Siellä on kuin onkin elämää! Sitten pallolle pyörähti vielä kaverikin. Jes! Pääasia, että enemmän kuin yksi yksinäinen! Kahta pientä nyyttiä me nyt jäämme odottelemaan :) Odotimmehan tosin viimeksikin kolmea, mutta saatiin tuplat. Yksi ylläri olisi kyllä tervetullut, mutta keskitytään toivomaan, että saamme nämä kaksi terveinä maailmaan! Pääsimme klinikalla myös paparazzin tähtäimeen, myös ne masupallerot :)

Pallo siellä! ♥ Kuva: Kirsi Kentala
Myös Misty oli mukana lääkärissä ja sai viisivuotislahjaksi kauniin pepsodent-hymyn! Operaatio kesti yllättävän vähän aikaa ja oli yli puolet halvempi kuin Cindyn vastaava. Helppo hommeli siis, mutta nukutus on tietenkin aina oma episodinsa. Misty sai tippasen herätettä, ja lähdimme kotiin. Koko ilta menikin sitten Mistyä vahtien. Tristan tietenkin osallistui Mistyn hoitamiseen parhaansa mukaan, pesi korvia ja päätä ja makoili vieressä vartioiden toisen unta. Muutaman kerran Misty heräsi ja raahautui 20 cm syliini, nukahti siihen taas, ja nostin takaisin petiin. Kolmisen tunnin kuluttua lähdettiin hoipertelemaan, ja seurasin minne noin kovasti nyt tahdotaan. Vessaan! Voi että mikä kisu, jalat eivät kanna, mutta siistin kisun piti heikoilla voimillaan raahautua hiekkalaatikolle tarpeilleen, eikä missään nimessä laskenut alleen... Hieno poika. Sitten taas nukuttiin ja lepäiltiin. Vasta siinä vaiheessa kun itse olin menossa nukkumaan, alkoi Misty olla oma itsensä ja jalat kantoivat. Nyt pidetään sitten extrahyvää huolta hampuista, ja synttärilahjaksi hankitaan myös uusi hammasharja ;)

Misty nukkuu, Tristan vartioi ystävää

Cindystä ei oikeastaan millään muotoa huomaa että se olisi tiineenä. Lukuunottamatta tietenkin niitä suurentuneita nisiä. Neljän viikon kohdalla emon painonlisäys on aikalailla nollissa. Paino lähinnä laski alussa, mutta nyt se on ollut jo pitempään 4,9kg eli +100g. Siitä se ei suostu hievahtamaankaan ylöspäin. Toisaalta neitonen on nyt myös kerännyt hieman vararavintoa jo valmiiksi... Ja kun kerran pientä pentuetta odotellaan, ei ehkä kannata vertailla viimekertaisiin käyriin ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti