lauantai 1. helmikuuta 2014

Kolme viikkoa mittarissa

Kolmen viikon kunniaksi pentuset saivat maistaa "kiinteää" ruokaa. Sekoittelin velliksi recoveryä ja maidonkorviketta ja tarjosin maistiaiset ruiskulla. Kukaan ei ihastunut uudesta kokemuksesta... Hyi yök kamalaa, oli kaikkien reaktio. Pöllämystyneinä istuivat tovin lipomassa huuliaan, ihmetellen mitä oikein tapahtui, ja suuntasivat sitten kiireenvilkkaa maitobaariin. Nappi oli kuitenkin yhteistyökykyisin tapaus, johtuen varmaankin siitä, että ruiskuruokinta on tuttu juttu ennestään.

Nanna 3 viikkoa

Mamman lautaselta ei kukaan toistaiseksi ole halunnut maistaa mitään, mieluummin tarpovat lautasella tassunsa sotkuisiksi...

Hyi, jotain mutaa tassussa!

Pienten kynnet ovat ihan hirmuisen terävät, ja pentulaatikkoon mennessä pitäisi varustautua haarniskalla, jos tahtoisi pysyä ehjänä. Koskahan ne oppivatkaan piilottamaan kyntensä? Kaikki kiipeilevät innolla pitkin jalkoja ja käsiä ja yrittävätpä jo kiipeillä pentulaatikon seinääkin pitkin ylös... Nyt jo ihan selkeästi tajuavat olevansa laatikossa, jonka ulkopuolellakin on elämää. Vilja-mamma onkin ahkerasti kuljettanut pieniä erilaisille lomamatkoille... On käyty mm. olohuoneessa juoksentelemassa.

Miten täältä pääsee pois?

*kiipeil kiipeil*

ÄISKÄ HEI NINO MENI TONNE, EIHÄN NIIN SAA TEHÄ! T:Nanna

Eräänä aamuna kuuden aikaan Cindy avasi oven ja tuli pyytämään ruokaa. Nousinkin sitten tarjoilemaan (koska jos Cindy haluaa ruokaa, silloin ei nuku erkkikään...) ja Viljan jäätyä myös olohuoneeseen syömään, jätin makkarin oven ja pentuportin auki painuessani takaisin pehkuihin. Ajattelin, että herään kyllä, jos jotain. No kattia kanssa, kuulin kyllä uneeni pentujen vikinää ja Viljan kurinaa, mutta se on normaalia, kun pentulaatikko on sängyn vieressä. Lopulta kuitenkin havahduin johonkin epätavalliseen ääneen, ja silmät avattuani näin koko pentujengin juoksemassa ympäri olohuonetta! Tulipa sitten nopea ylösnousu keräilemään karkureita takaisin pesään. Taitavan hiljaisesti oli Vilja pikkuiset vienyt valloittamaan uusia maisemia...

Terve mummo! T:Nipsu
Nipsu retkellä

Eilen Vilja oli jostain syystä kovin levoton, puski minua ihan jatkuvasti, mikään ei ollut hyvin ja pennut eivät pysyneet pesässä hetkeäkään, kun Vilja kävi ripottelemassa niitä ympäri huonetta ja meni itse lipaston ja pentulaatikon väliseen pieneen rakoon kurisemaan. Onneksi sitten kuitenkin illalla tenttiin lähdettyäni oli rauhoittunut pesään mammimaan pienten kanssa.

Noniin Nappi, lähetääs sitte...

Muutamme pinkille matolle
Avasin oven, jottei kaikkia tarvitse kuljettaa hyppäämällä
Täällä me tytöt asutaan nyt.

Muuttojärjestelyt
Nanna sanoo nams nams, Nappi keskittyy poseeraamiseen

Tänään oli uudet ruokamaistajaiset. Nipsu, Niki, Nanna ja Nino olivat edelleen sitä mieltä, että velli on ihan kaamean pahaa. Nappi sen sijaan yllätti, ja mussutti tyytyväisenä kolme ruiskullista (!) velliä tosi tyytyväisesti! Hieno homma!

Nam! Hyvää velliä! T:Nappi

Pentukamerakin muutti pois laatikosta. Jostain syystä se sammui aina kun joku meni liian lähelle sitä, ja nyt kun pentuset osaavat jo hienosti painia, oli kamera oivallinen painikaveri ;) Nyt kamera toimii moitteetta, kun se roikkuu tyylikkäästi antennistaan seinäpeilissä... Nyt se toimii moitteetta 24/7, eikä enää sammuile!

Kuole, kurja vakoilija! T: Nino

Kroohpyyh
Nino unilla
Morjensta vaan, nähdään pian taas! T:Niki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti