 |
| Perhepotretti ♥ |
perjantai 14. helmikuuta 2014
5 viikkoa
Tänään oli aika yrittää saada 5-viikkoisista yksilökuvat. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta jotain sain aikaan. NYT mustissakin on nassuissa sen verran eroa, että näkee ilman pantojakin kuka on kyseessä. Toki vain nassuista, joten parempi vaan pitää pannat käytössä ;)
Kaikki ovat hyvin vauhdikkaita ja meneviä tapauksia. Niki on ehkä hieman "hitaastilämpenevä" ja usein istuu paikallaan ja tuijottaa ihmettelevillä silmillä. Aikansa ihmeteltyään vauhtia löytyy kuitenkin vähintään yhtä paljon kuin muiltakin. Nino puolestaan on aina ensimmäisenä juoksemassa ihmisiä vastaan tervehtimään.
Muutoin luonteet ovat hyvin samankaltaiset, rohkeita ja aktiivisia.
Kaikki ovat jo Nannan johdolla oppineet kiipeämään itse sängylle. Pentulaatikon seinät eivät todellakaan enää pitele ketään. En siis ole turvassa enää missään! Öisin löytyy usein joku pieni vierestä, ja koska Cindy avaa pentuhuoneen oven joka aamuyö, yleensä aamulla herätessä sängystä löytyy lähes kaikki kissat.
Itse poikkaisin nilkkani tuossa päivänä kauniina, joten olen makoillut paljon jalat ylhäällä pentujen kanssa lattialla, ja kyllä ovatkin hyviä hoitajia!
Nyt viikonloppuna on luvassa pentulaatikon purkaminen ja tilalle tulee jotain hyvin jännää ;)
Kaikki ovat hyvin vauhdikkaita ja meneviä tapauksia. Niki on ehkä hieman "hitaastilämpenevä" ja usein istuu paikallaan ja tuijottaa ihmettelevillä silmillä. Aikansa ihmeteltyään vauhtia löytyy kuitenkin vähintään yhtä paljon kuin muiltakin. Nino puolestaan on aina ensimmäisenä juoksemassa ihmisiä vastaan tervehtimään.
Muutoin luonteet ovat hyvin samankaltaiset, rohkeita ja aktiivisia.
 |
| Nappi |
 |
| Nipsu |
 |
| Niki |
 |
| Nanna |
 |
| Nino |
Kaikki ovat jo Nannan johdolla oppineet kiipeämään itse sängylle. Pentulaatikon seinät eivät todellakaan enää pitele ketään. En siis ole turvassa enää missään! Öisin löytyy usein joku pieni vierestä, ja koska Cindy avaa pentuhuoneen oven joka aamuyö, yleensä aamulla herätessä sängystä löytyy lähes kaikki kissat.
Itse poikkaisin nilkkani tuossa päivänä kauniina, joten olen makoillut paljon jalat ylhäällä pentujen kanssa lattialla, ja kyllä ovatkin hyviä hoitajia!
Nyt viikonloppuna on luvassa pentulaatikon purkaminen ja tilalle tulee jotain hyvin jännää ;)
 |
| Kaunis mamma ♥ |
maanantai 10. helmikuuta 2014
Vauhtiveijarit
Voi kauhistuksen kanahäkki kuinka aika kiitää! Viikossa on tapahtunut ihan hurjasti kissojen kehityksessä. Minun aikani kuluu tehokkaasti opiskellen, nukkuen ja pentuja pallutellen - ehdipä siinä nyt sitten edes blogia kirjoittaa. Vuorokausirytmi on totaalisen järjetön, kun välillä koulussa ollaan aamukasilta ja välillä iltakasilta. Tällä hetkellä nukun useimmiten kahdet "yöunet", päivällä kolme tuntia ja yöllä nelisen tuntia, miten nyt kiiruiltaan ehtii. Kisut ovat onneksi sopeutuvaisia, eikä niille ole väliä mihin aikaan vuorokaudesta nukutaan ja milloin riehutaan.
Pentulaatikossa ei juurikaan enää hengailla, ja ensi viikonloppuna taitaakin olla aika korjata se pois. Tilaa tarvitaankin, kun autonperässä odottelee komea kiipeilypuu. Mitenniin tilanpuutetta?
Elintilan laajennuttua koko huoneeseen saatiin testiin myös pentusten ikioma vessa. Vessahommat ovatkin sujuneet aivan älyttömän mallikkaasti, en ole löytänyt ainuttakaan pisua väärästä paikasta! Toisaalta pienet myös viettävät suuren osan ajastaan hiekkalaatikossa, joten ihmekös kun osuu oikeaan paikkaan ;) Pennuilla on omaa paakkuuntumatonta hiekkaa, mutta nopeastipa ne kiipesivät myös Viljan korkeaan mikrohiekkavessaan. Koko hiekka on täpötäynnä pieniä söpöjä tassunjälkiä, kun laatikossa painitaan ja muutenvaan hengaillaan. Onpa Nanna löytynyt hiekkalaatikosta myös unilta... En ole juurikaan nähnyt, että hiekkaa olisi ensimmäisen päivän jälkeen syöty. Hyvätapaisia ja fiksuja pikkuisia!
Myös ruokailun suhteen on kunnostauduttu hienosti. Kaikki syövät jo oikeaa ruokaa ihan superhienosti. Nipsu ja Niki oppivat hetikohta Napin perässä, sitten Ninokin alkoi maistella, ja tänään vihdoin myös Nanna tajusi, että ruoka on tehty syötäväksi. Syöminen ei ole mitään maistelua, vaan ruokalautasella viihdytään pitkään ja masut syödään pullolleen. Kaikenlainen ruoka kelpaa, niin pentumössövellit kuin raaka liha. Nyt otettiin mukaan myös raksut, jotka tosin pidämme melko minimissä. Myös vesikuppi tyhjenee päivän aikana. Tämä on ollut hirveän mukavaa myös Viljan kannalta: pennut eivät enää kovin montaa kertaa päivässä hakeudu maitobaarille. Viljan kunto onkin säilynyt tosi hyvänä. Paino ei ole juurikaan synnytyksen jälkeen laskenut, tällä hetkellä se on 5,3 kg. Turkki on kadonnut ihan tyystin, mutta laihtumaan ei onneksi ole päässyt. Vilja on toki saanut ainoastaan erittäin korkeaenergisiä ruokia, lisävitamiinejä ja energiatahnoja.
Vilja otti uuden vaihteen kasvatuksessaan heti kun pennut pääsivät laatikon ulkopuolelle. Vilja painii ja leikkii paljon lasten kanssa. Se näyttää välillä aika hurjalta, kun mamma potkii päähän ja kurmoottaa, mutta hauskaa se taitaa kaikkien mielestä olla, kun ei kukaan huuda. Tälläkin hetkellä Vilja painii sängyssä Nipsun kanssa muiden ollessa nukkumassa. Sekä Nipsu että Vilja hyppivät karvat pystyssä sivuttain toisiaan kohti - kunpa onnistuisin saamaan videota :) Välillä paini vaihtuu pesuksi ja seuraavassa hetkessä mennään taas. Vilja kurisee ja juttelee pennuilla hurjan paljon, kutsuu niitä leikkimään. Tuntuu että Viljalla on tosi hauskaa pentujen kanssa leikkiessä, paljon mukavampia leikkitovereita kuin isot kissat!
Olen hieman ihmetellyt pentujen lempinukkupaikkaa. Se on nääs hiekkalaatikkojen välissä oleva hiekkainen edusmatto. Ei se nyt voi kovin mukava unipaikka olla! Silti koko jengi kerääntyy siihen päivittäin unikasaan. Täytyisi varmaan yrittää tarjota jotain mukavaa pesää tilalle!
Vieraita on käynyt jonkun verran, ja ainakin Nappi onnistui hurmaamaan niin, että hänelle on nyt mukava koti tiedossa :) Kaikki pienet ovat tosi rohkeita, eivätkä yhtään vierasta. Ovat kyllä onnistuneet tempauksillaan hassuttamaan ja ihastuttamaan!
Kuvien ottaminen tästä jengistä on osoittautunut todella haasteelliseksi. Jonkinlaisia kuvia kyllä on, mutta uuden koneen ikävyys estää edelleen ajantasaisen päivittelyn. Yksilökuvien ottamista yritetään jälleen, kunhan olisin sopivaan aikaan päivänvalolla kotosalla. Toisaalta eivätpä nämä myöskään enää pysy sekuntiakaan paikalla, joten...
Ja jottei asiat vaan soljuisi liian helposti, myös kotisivu on tällähetkellä sairastunut. En tiennyt että moinen voi olla mahollistakaan, mutta sallittu kuukausittainen liikennemäärä on ylittynyt. Nyt on kuitenkin vasta kymmenes päivä. Eipä sitten muu auttanut kuin ostaa lisää liikennemäärää, kaikella sitä osataankin rahastaa. Nyt vaan odotellaan, että sivut heräisivät henkiin!
Pentulaatikossa ei juurikaan enää hengailla, ja ensi viikonloppuna taitaakin olla aika korjata se pois. Tilaa tarvitaankin, kun autonperässä odottelee komea kiipeilypuu. Mitenniin tilanpuutetta?
Elintilan laajennuttua koko huoneeseen saatiin testiin myös pentusten ikioma vessa. Vessahommat ovatkin sujuneet aivan älyttömän mallikkaasti, en ole löytänyt ainuttakaan pisua väärästä paikasta! Toisaalta pienet myös viettävät suuren osan ajastaan hiekkalaatikossa, joten ihmekös kun osuu oikeaan paikkaan ;) Pennuilla on omaa paakkuuntumatonta hiekkaa, mutta nopeastipa ne kiipesivät myös Viljan korkeaan mikrohiekkavessaan. Koko hiekka on täpötäynnä pieniä söpöjä tassunjälkiä, kun laatikossa painitaan ja muutenvaan hengaillaan. Onpa Nanna löytynyt hiekkalaatikosta myös unilta... En ole juurikaan nähnyt, että hiekkaa olisi ensimmäisen päivän jälkeen syöty. Hyvätapaisia ja fiksuja pikkuisia!
Myös ruokailun suhteen on kunnostauduttu hienosti. Kaikki syövät jo oikeaa ruokaa ihan superhienosti. Nipsu ja Niki oppivat hetikohta Napin perässä, sitten Ninokin alkoi maistella, ja tänään vihdoin myös Nanna tajusi, että ruoka on tehty syötäväksi. Syöminen ei ole mitään maistelua, vaan ruokalautasella viihdytään pitkään ja masut syödään pullolleen. Kaikenlainen ruoka kelpaa, niin pentumössövellit kuin raaka liha. Nyt otettiin mukaan myös raksut, jotka tosin pidämme melko minimissä. Myös vesikuppi tyhjenee päivän aikana. Tämä on ollut hirveän mukavaa myös Viljan kannalta: pennut eivät enää kovin montaa kertaa päivässä hakeudu maitobaarille. Viljan kunto onkin säilynyt tosi hyvänä. Paino ei ole juurikaan synnytyksen jälkeen laskenut, tällä hetkellä se on 5,3 kg. Turkki on kadonnut ihan tyystin, mutta laihtumaan ei onneksi ole päässyt. Vilja on toki saanut ainoastaan erittäin korkeaenergisiä ruokia, lisävitamiinejä ja energiatahnoja.
Vilja otti uuden vaihteen kasvatuksessaan heti kun pennut pääsivät laatikon ulkopuolelle. Vilja painii ja leikkii paljon lasten kanssa. Se näyttää välillä aika hurjalta, kun mamma potkii päähän ja kurmoottaa, mutta hauskaa se taitaa kaikkien mielestä olla, kun ei kukaan huuda. Tälläkin hetkellä Vilja painii sängyssä Nipsun kanssa muiden ollessa nukkumassa. Sekä Nipsu että Vilja hyppivät karvat pystyssä sivuttain toisiaan kohti - kunpa onnistuisin saamaan videota :) Välillä paini vaihtuu pesuksi ja seuraavassa hetkessä mennään taas. Vilja kurisee ja juttelee pennuilla hurjan paljon, kutsuu niitä leikkimään. Tuntuu että Viljalla on tosi hauskaa pentujen kanssa leikkiessä, paljon mukavampia leikkitovereita kuin isot kissat!
Olen hieman ihmetellyt pentujen lempinukkupaikkaa. Se on nääs hiekkalaatikkojen välissä oleva hiekkainen edusmatto. Ei se nyt voi kovin mukava unipaikka olla! Silti koko jengi kerääntyy siihen päivittäin unikasaan. Täytyisi varmaan yrittää tarjota jotain mukavaa pesää tilalle!
Vieraita on käynyt jonkun verran, ja ainakin Nappi onnistui hurmaamaan niin, että hänelle on nyt mukava koti tiedossa :) Kaikki pienet ovat tosi rohkeita, eivätkä yhtään vierasta. Ovat kyllä onnistuneet tempauksillaan hassuttamaan ja ihastuttamaan!
Kuvien ottaminen tästä jengistä on osoittautunut todella haasteelliseksi. Jonkinlaisia kuvia kyllä on, mutta uuden koneen ikävyys estää edelleen ajantasaisen päivittelyn. Yksilökuvien ottamista yritetään jälleen, kunhan olisin sopivaan aikaan päivänvalolla kotosalla. Toisaalta eivätpä nämä myöskään enää pysy sekuntiakaan paikalla, joten...
Ja jottei asiat vaan soljuisi liian helposti, myös kotisivu on tällähetkellä sairastunut. En tiennyt että moinen voi olla mahollistakaan, mutta sallittu kuukausittainen liikennemäärä on ylittynyt. Nyt on kuitenkin vasta kymmenes päivä. Eipä sitten muu auttanut kuin ostaa lisää liikennemäärää, kaikella sitä osataankin rahastaa. Nyt vaan odotellaan, että sivut heräisivät henkiin!
tiistai 4. helmikuuta 2014
Ovi aukesi
 |
| Moi! Olen Niki. |
Luulin, että nämä pentuset ovat ihan totaalihirviriiviöitä, mutta luettuani vertailun vuoksi blogimerkintöjä aiemmista pentueista, totesin että samanlaisia hurjimuksia muutkin ovat olleet. Järkytyin kun huomasin, että viimeksi kolmeviikkoisina oltiin jo valloitettu koko huonetta ja alle neliviikkoisina kaikki tulivat jo laidan yli... Minä kun meinasin pitää nämä vielä pari viikkoa laatikossa... Aloinkin heti mööbleerata uudestaan, ja eilen pentulaatikon ovi sitten avautui, ja pikkuiset saivat kömpiä ulos.
 |
| Oho, ovi on auki! Lähdetääs veljet tutkimusmatkalle! |
 |
| Voi ei, kohta ne on kaikkialla. Paree kaivautua luolaan turvaan. |
 |
| Seikkailijat |
Hetken aikaa pentuset viihtyvät ulkopuolella - tutkivat ja juoksentelevat huojuen. Varsinin Nannan meno on melkoisen tomeraa, kun se takapuoli keikkuen viipottaa menemään. Vaikka nyt päästäänkin ulkomaailmaan, on hassua ja hurjan söpöä, miten aikansa seikkailtuaan kaikki kömpivät takaisin laatikkoon nukkumaan yhteen kasaan. Vilja seurailee pienten seikkailua yleensä sängyn päältä, ja kun on tullut aika kömpiä laatikkoon, Vilja menee perässä syöttämään ja nukkumaan.
 |
| Hei, tule takaisin! |
 |
| Tervetuloa takaisin kotiin! |
 |
| Nams mums! |
 |
| Rennosti :) |
Pentulaatikon ulkopuolella on myös Viljan ruokakuppi, jonka annoin olla paikallaan siitä huolimatta, että siellä todennäköisesti käydään uimassa. Yöllä Nappi sitten yllätti minut, ja pitkään ja antaumuksella nassutti ruokakikipolla! Ja ruokakippoa... Nanna ja Nipsu puolestaan olivat kipossa tassujaan myöten, mutta eivät vahingossakaan maistaneet, kuten ei myöskään Niki eikä Nino.
 |
| Nam, hyvää! |
 |
| Nanna mieluummin ui |
Ruiskusta olen tarjoillut kaikille pieniä maistiaisia, mutta kun ei maistu niin ei maistu. Vilja auttoi syömisyrityksiä kippaamalla vellikupin pesään, ja sitten oli mömmössä niin pennut, emo, pesä kuin minäkin. Ei voi ainakaan sanoa, etteikö pyykinpesua riitä...
 |
| Hopsistakeikkaa... |
Nappi näyttää nyt närhen näppylät kaikille niille, jotka epäilivät hänen kissuuskelpoisuuttaan! Vaikka alkutaipale ei sujuisi täysin ruusuisesti, ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että kissassa olisi jotain vikaa. Tänään Nappi ähersi jotain oven takana, ja myöhemmin huomasin, että hän oli aikaansaanut sievän pienen ruskean kastemadon :) Ruoka maistuu kiposta hyvin, ilmeisesti ruiskuruokinnan saa nyt lopettaa! Melkoinen edelläkävijä.
 |
| NII! Ettäs tiiätte! T:Nappi |
Kynsienleikkaukseenkin on totuteltu. Tai eipä siinä paljoa totuteltavaa tuntunut olevat, toimenpide sujui ihan uskomattoman nätisti. Nappi jopa kehräsi koko leikkuun ajan. Nanna oli ainut, jolla oli hieman eriäviä mielipiteitä moisesta touhusta. Aika lyhytaikainen oli kuitenkin ilo leikatuista kynsistä, viimeistään kahden vuorokauden kuluttua tuntuivat jälleen yhtä teräviltä kuin ennen leikkausta.
 |
| Voi Nappi kun mä niin susta tykkään! |
 |
| Painiharjoitus! |
 |
| Katsos Nipsu mallia miten kaveria kurmootetaan! |
 |
| Heeei äläs vielä mene mihinkään, painiharjoitus on kesken! |
Postista tupsahti myös aivan hurjan sievät pikkuiset kaulapannat! Kaikille tietenkin se väri, mikä syntymästä asti on ollut tunnusvärinä. Nipsulle keltainen, Nikille pinkki ja Ninolle sininen. Ajattelin, että pienet kauhistuvat kaulakorujaan, mutta eiväthän ne ole moksiskaan! Vilja niitä vähän ihmetteli pentuja pestessään, mutta muuten pannat ovat saaneet olla ihan rauhassa. Ehkä varmuudenvuoksi otan ne pois jos olen pitempään pois kotoa, mutta muuten saavat pitää pantojaan. Niissä on toki turvalukitus, joka aukeaa jos panta tarttuu jonnekin. Webbikamerastakin nyt tarkkasilmäisimmät erottavat kuka on kukakin, vaikka kameran värienerottelukyky hieman hatara onkin.
 |
| Pahaa-aavistamaton nukkuja sai pannan |
 |
| Katsokaas kuinka hieno panta minulla on! T:Nipsu |
Vierailuaikakin on alkamassa. Innokkaimmat ovat jo varanneet loppuviikon täyteen, mutta ensi viikolle mahtuu hyvin ainakin maanantaista perjantaihin. Pyrin siihen, ettei päivässä kävisi kahta vierasjoukkiota enempää, onhan se hurmaaminen pienille vielä raskasta. Kouluaikatauluni ovat hyvin vaihtelevat, mutta aikoja voi ehdottaa vaikkapa sähköpostitse!
 |
| Imurille pitää vähän suhista ;) |
 |
| Mamman kainalossa on turvallista. |
Varaustilanteesta sen verran, että kyselyitä on tullut melko paljon. Kaikki pojat ovat tällä hetkellä "mietinnässä", eli kotitarjokkaita on. Mitään ei kuitenkaan ole lyöty vielä lukkoon, koska ensivierailut ovat vielä edessäpäin. Lisää kyselyitä voi edelleen laittaa. Nanna puolestaan etsii vielä sitä sopivaa sijoituskotia. Tajusin, että tuo saattaa olla terminä monelle vieras, joten kunhan ehdin, kirjoitan aiheesta selvennyksen!
 |
| Nanna |
 |
| Yritys saada kaikki mustikat samaan kuvaan ;) |
 |
| Niki |
 |
| Nipsu |
lauantai 1. helmikuuta 2014
Kolme viikkoa mittarissa
Kolmen viikon kunniaksi pentuset saivat maistaa "kiinteää" ruokaa. Sekoittelin velliksi recoveryä ja maidonkorviketta ja tarjosin maistiaiset ruiskulla. Kukaan ei ihastunut uudesta kokemuksesta... Hyi yök kamalaa, oli kaikkien reaktio. Pöllämystyneinä istuivat tovin lipomassa huuliaan, ihmetellen mitä oikein tapahtui, ja suuntasivat sitten kiireenvilkkaa maitobaariin. Nappi oli kuitenkin yhteistyökykyisin tapaus, johtuen varmaankin siitä, että ruiskuruokinta on tuttu juttu ennestään.
Mamman lautaselta ei kukaan toistaiseksi ole halunnut maistaa mitään, mieluummin tarpovat lautasella tassunsa sotkuisiksi...
Pienten kynnet ovat ihan hirmuisen terävät, ja pentulaatikkoon mennessä pitäisi varustautua haarniskalla, jos tahtoisi pysyä ehjänä. Koskahan ne oppivatkaan piilottamaan kyntensä? Kaikki kiipeilevät innolla pitkin jalkoja ja käsiä ja yrittävätpä jo kiipeillä pentulaatikon seinääkin pitkin ylös... Nyt jo ihan selkeästi tajuavat olevansa laatikossa, jonka ulkopuolellakin on elämää. Vilja-mamma onkin ahkerasti kuljettanut pieniä erilaisille lomamatkoille... On käyty mm. olohuoneessa juoksentelemassa.
Eräänä aamuna kuuden aikaan Cindy avasi oven ja tuli pyytämään ruokaa. Nousinkin sitten tarjoilemaan (koska jos Cindy haluaa ruokaa, silloin ei nuku erkkikään...) ja Viljan jäätyä myös olohuoneeseen syömään, jätin makkarin oven ja pentuportin auki painuessani takaisin pehkuihin. Ajattelin, että herään kyllä, jos jotain. No kattia kanssa, kuulin kyllä uneeni pentujen vikinää ja Viljan kurinaa, mutta se on normaalia, kun pentulaatikko on sängyn vieressä. Lopulta kuitenkin havahduin johonkin epätavalliseen ääneen, ja silmät avattuani näin koko pentujengin juoksemassa ympäri olohuonetta! Tulipa sitten nopea ylösnousu keräilemään karkureita takaisin pesään. Taitavan hiljaisesti oli Vilja pikkuiset vienyt valloittamaan uusia maisemia...
Eilen Vilja oli jostain syystä kovin levoton, puski minua ihan jatkuvasti, mikään ei ollut hyvin ja pennut eivät pysyneet pesässä hetkeäkään, kun Vilja kävi ripottelemassa niitä ympäri huonetta ja meni itse lipaston ja pentulaatikon väliseen pieneen rakoon kurisemaan. Onneksi sitten kuitenkin illalla tenttiin lähdettyäni oli rauhoittunut pesään mammimaan pienten kanssa.
Tänään oli uudet ruokamaistajaiset. Nipsu, Niki, Nanna ja Nino olivat edelleen sitä mieltä, että velli on ihan kaamean pahaa. Nappi sen sijaan yllätti, ja mussutti tyytyväisenä kolme ruiskullista (!) velliä tosi tyytyväisesti! Hieno homma!
Pentukamerakin muutti pois laatikosta. Jostain syystä se sammui aina kun joku meni liian lähelle sitä, ja nyt kun pentuset osaavat jo hienosti painia, oli kamera oivallinen painikaveri ;) Nyt kamera toimii moitteetta, kun se roikkuu tyylikkäästi antennistaan seinäpeilissä... Nyt se toimii moitteetta 24/7, eikä enää sammuile!
 |
| Nanna 3 viikkoa |
Mamman lautaselta ei kukaan toistaiseksi ole halunnut maistaa mitään, mieluummin tarpovat lautasella tassunsa sotkuisiksi...
 |
| Hyi, jotain mutaa tassussa! |
Pienten kynnet ovat ihan hirmuisen terävät, ja pentulaatikkoon mennessä pitäisi varustautua haarniskalla, jos tahtoisi pysyä ehjänä. Koskahan ne oppivatkaan piilottamaan kyntensä? Kaikki kiipeilevät innolla pitkin jalkoja ja käsiä ja yrittävätpä jo kiipeillä pentulaatikon seinääkin pitkin ylös... Nyt jo ihan selkeästi tajuavat olevansa laatikossa, jonka ulkopuolellakin on elämää. Vilja-mamma onkin ahkerasti kuljettanut pieniä erilaisille lomamatkoille... On käyty mm. olohuoneessa juoksentelemassa.
 |
| Miten täältä pääsee pois? |
 |
| *kiipeil kiipeil* |
 |
| ÄISKÄ HEI NINO MENI TONNE, EIHÄN NIIN SAA TEHÄ! T:Nanna |
Eräänä aamuna kuuden aikaan Cindy avasi oven ja tuli pyytämään ruokaa. Nousinkin sitten tarjoilemaan (koska jos Cindy haluaa ruokaa, silloin ei nuku erkkikään...) ja Viljan jäätyä myös olohuoneeseen syömään, jätin makkarin oven ja pentuportin auki painuessani takaisin pehkuihin. Ajattelin, että herään kyllä, jos jotain. No kattia kanssa, kuulin kyllä uneeni pentujen vikinää ja Viljan kurinaa, mutta se on normaalia, kun pentulaatikko on sängyn vieressä. Lopulta kuitenkin havahduin johonkin epätavalliseen ääneen, ja silmät avattuani näin koko pentujengin juoksemassa ympäri olohuonetta! Tulipa sitten nopea ylösnousu keräilemään karkureita takaisin pesään. Taitavan hiljaisesti oli Vilja pikkuiset vienyt valloittamaan uusia maisemia...
 |
| Terve mummo! T:Nipsu |
 |
| Nipsu retkellä |
Eilen Vilja oli jostain syystä kovin levoton, puski minua ihan jatkuvasti, mikään ei ollut hyvin ja pennut eivät pysyneet pesässä hetkeäkään, kun Vilja kävi ripottelemassa niitä ympäri huonetta ja meni itse lipaston ja pentulaatikon väliseen pieneen rakoon kurisemaan. Onneksi sitten kuitenkin illalla tenttiin lähdettyäni oli rauhoittunut pesään mammimaan pienten kanssa.
 |
| Noniin Nappi, lähetääs sitte... |
 |
| Muutamme pinkille matolle |
 |
| Avasin oven, jottei kaikkia tarvitse kuljettaa hyppäämällä |
 |
| Täällä me tytöt asutaan nyt. |
 |
| Muuttojärjestelyt |
 |
| Nanna sanoo nams nams, Nappi keskittyy poseeraamiseen |
Tänään oli uudet ruokamaistajaiset. Nipsu, Niki, Nanna ja Nino olivat edelleen sitä mieltä, että velli on ihan kaamean pahaa. Nappi sen sijaan yllätti, ja mussutti tyytyväisenä kolme ruiskullista (!) velliä tosi tyytyväisesti! Hieno homma!
 |
| Nam! Hyvää velliä! T:Nappi |
Pentukamerakin muutti pois laatikosta. Jostain syystä se sammui aina kun joku meni liian lähelle sitä, ja nyt kun pentuset osaavat jo hienosti painia, oli kamera oivallinen painikaveri ;) Nyt kamera toimii moitteetta, kun se roikkuu tyylikkäästi antennistaan seinäpeilissä... Nyt se toimii moitteetta 24/7, eikä enää sammuile!
 |
| Kuole, kurja vakoilija! T: Nino |
 |
| Kroohpyyh |
 |
| Nino unilla |
 |
| Morjensta vaan, nähdään pian taas! T:Niki |
perjantai 31. tammikuuta 2014
Mainetta ja kunniaa ;)
Postilaatikosta tupsahti lehti, jossa koko sivun julkkikseksi oli päässyt eräs tuttu tyyppi ;) Meidän supermamma ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)