keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Kotinäyttely

Näyttelyvalmistautuminen alkoi keskiviikkona Tristanin pesulla. Olipas ihanaa, kun kerrankin kädet, suut, silmät ja viemärit eivät olleet täynnä irtokarvaa! Pojun karvankasvatus jatkuu, ja haituvat pysyvät mukavan tiukasti turkiksessa kiinni. Taas kerran on todettava, että Tristan on kyllä niin helppo ja hassu katti, jälleen seisottiin pesussa hievahtamatta jakkaralla, vaikkei kukaan pitänyt edes kiinni. Ihan kuivaksi asti ei saatu föönattua, vaikka suurimman osan kuivatuksesta Tristan nautiskeli lämmöstä silmät kiinni. Vahingosta viisastuneena oltiin kuitenkin ajoissa asialla, eikä tarvinnut sitten kosteaa kissaa viedä näytökseen :)

Perjantaina sainkin pienimuotoisen sydänkohtauksen (koska en ollut osannut odottaa moista), kun silmäni osuivat tuttuun kisuun Pohjalaisen etusivulla, hihii:

Lisää kuvateksti

Töiden jälkeen kurvasin Ristinummelle Sasua (Draconian Raven Claws) hakemaan. Olin järjestänyt hänelle oman sviitin meille, mutta se oli nopsasti tutkittu... Koitin ovenraosta, mitä kisut sanoisivat toisistaan, ja se olikin menoa sitten. Sasu oli kuin ei olisi koskaan meiltä poissa ollutkaan, alkoi heti juoksennella ympäriinsä, hyökkäsi Kickeroon kimppuun ja leikki minkä ehti. Muillekin kissoille vieras oli ok, paitsi Usva hieman ymmyrkäisenä katseli vierestä, kun Sasu omi hänen Kickeroonsa! Cindy pysytteli omissa oloissaan - vähän taisi suututtaa kun taas yksi lapsi tuli vieraisille, eikö niistä koskaan pääse eroon?

Vauhtikolmikko

Nämä sisarukset eivät olleetkaan aiemmin tavanneet, mutta heti löytyi yhteinen sävel

Illalla tulikin sitten ylläriviesti, että märkä kissa Palosaarella tarvitsee apua :D Niinpä sitten kiisin uljaalla ratsullani hätiin, ja hain pienen pentusen meille kuivattavaksi ja kammattavaksi. Tuli sille sviitillekin sitten käyttöä.

NordicTigers Cosmo

Yöllä en ihan hirveästi saanut nukuttua, kun Cindy kertoi mielipiteensä lapsistaan sängyn vieressä lipaston päällä muristen. Laitoin sitten makkarin oven kiinni, Cindy sai rauhan meidän kanssamme lasten temmeltäessä asunnossa. Cosmokin taisi nukkua sviitissään, kun vasta aamulla alkoi kuulua itkua ja hirveää kolinaa palloradalla pelaamisesta.

Lauantai-aamuna pakattiin kolmikko autoon, ja ajeltiin kymmenen minuutin matka näyttelypaikalle Botniahallille. Mahtavaa, meidän ensimmäinen kotinäyttelymme. Eläinlääkärijonot olivat pisimmät miesmuistiin, mutta se ei paljoa jaksanut haitata, kun huomasin mitä ihmisten käsissä keikkui :)


Tristan oli siis päässyt edustamaan myös näyttelyluettelon kanteen :)
Seuraavaksi harmaita hiuksia aiheutti se, että meille löytyi kaksi häkkiä eripuolilta käytävää, vaikka olin ilmoittautumislomakkeessa ilmoittanut, että meillä on oma tuplasturdi... Hohhoijaa! Onneksi meille saatiin raivattua tyhjä lokero, vaikka olimmekin aika viime tingassa paikalla, kiitos häkkinaapurit!

Päivän alkajaisiksi Sasu pääsi värintarkastukseen. Hiivatin hiivatti, nyt pidetään kädet ristissä, että tuleville pennuille tulee isiltä kunnolla sitä valkoista. Sasulla on siis kaunis valkoinen kaulakoru, ja väriryhmä vaihtui --> IV. Kuvio pysyi edelleen tiikerinä, vaikka aika täplikkäältä tuo minusta kyllä näyttää... No, niinpä olivat sitten Sasu ja Frodo vastakkain sertikilpailussa. Tuomari Tellervo Kass piti aika selkeästi enemmän Sasun päästä. Päätä lukuunottamattahan pojat ovat aikalailla samasta puusta veistettyjä, Sasu puolisen kiloa painavampi, muttei silti rakenteeltaan juurikaan isompi. Hienot arvostelut molemmille, Sasu käyttäytyi hienosti, vaikkakin hieman jännitti tällä kertaa. Frodon luonne puolestaan alkaa olla jo oikein näyttelytähtimäinen! Sasu veti lauantaina kuitenkin pidemmän korren, ja sai ensimmäisen sertinsä.

Draconian Full Moon Madness "Frodo" & Draconian Raven Claws "Sasu"


Tristan puolestaan näytti taas kaikki höpötemppunsa ja hurmausniksinsä, ja sai Michael Edströmiltä huippuarvostelut, sertin ja kutsun TP-valintoihin. Loppujenlopuksi muut kastraattiurokset oli pudotettu listalta jo valmiiksi pois, Michael oli tehnyt valintansa:


Yleisö halusi kovasti kuvata poikaa, ja ilme kertoo että "ota nyt jo se kuva"... Mun pitäisi muuten varmaan kertoa tuomareille heti kättelyssä, että Tristan haluaa taputtaa ihmisiä poskelle, ei suinkaan huitoa. Arvostelusetelissä lukee, että "ihku pusipusi poika liibalaaba mutta sometimes he wants to hit me :)" Kaikki aina pelästyvät ja väistävät, kun Tristan nostaa tassunsa (no tietenkin, itsesuojeluvaisto) mutta minua harmittaa, kun tiedän että Tristan tahtoo vaan asettaa tassunsa nätisti poskelle. Tai nenälle. Tai silmään.

"Mä voitin, hihii!"
Paneeliin vei siis tie, jossa Tristan sai myös Pia Nymanin äänen :) Loput 4 ääntä menivät voittaneelle siperiankissalle.

Pia & Tristan

Näyttelypäivä venyi yllättävän pitkäksi, ja kotiin päästiin lähtemään vasta kuuden jälkeen. Onneksi oli lyhyt matka, ja kisujen väsytysleikkien jälkeen uni maistui kaikille. Huomattavasti levollisempi yö oli, vaikka jossain vaiheessa jouduin taas sulkeutumaan Cindyn kanssa makuuhuoneeseen, kun lapset innostuivat leikkimään.

Sunnuntai alkoi Pohkissin Vuoden Kissa 2011 palkintojen jakamisella. Cindyhän oli vuoden siitosnaaras :) Cindy sai pokaalin, talonkokoisen ruusukkeen ja lahjakortin Megaeläimeen. Lahjakortilla hain kisuille ihkaensimmäisen "laatushampoon". Katsotaas koska päästään testailemaan, saako sillä muka paremman turkin aikaan kuin tähän asti käyttämällämme halpahallishampoolla. Tää shampoojuttu on kyllä jännä, kun aina kysellään millä shampoolla saan kisuille noin hienot turkit, enkä edes meinaa kehdata vastata.

Sunnuntaina Sasun ja Frodon tuomarina oli Pia Nyman, joka puolestaan piti enemmän Frodosta. Tasapeli siis viikonlopun osalta, niin ei tullut kummallekaan paha mieli :) Pialla oli myös tuomarioppilas, joten saatiin aika kattavat arvostelut.  Frodo sai hyvää palautetta näyttelyluonteestaan, siitä näkee että viihtyy tosi hyvin, leikkii eikä jännitä. Vielä Frodosta Tristanin kaltainen showmies saadaan ;)

Tristanilla oli tuomarina Tellervo Kass, joka myös piti pojasta paljon. Ja Tristan piti ihan erityisesti Tellervon leluista! Yhtä saatiin kaivaa nielusta saakka ;) TP-valintoihin tuli 6 kastraattikollia, jotka tiputeltiin yksitellen pois. Ja meinasi tippua myös mun kädet! Lisää bodypumppia! Toiseksi tullut Tristan oli kuulemma todella kova vastus voittajalle, mutta ei se nyt mikään ylläripylläri ollut, että Pata Ässä veti pitemmän korren ja oli lopulta myös BIS.

Hali Tellervolta :)

Sunnuntaina näyttely päättyi jo hyvissä ajoin 16:00. Ihan kuin olisi töissä ollut, koko ilta vielä aikaa puuhailla! Hienoa. Muita plussia kotinäyttelystä oli tosi hyvä näyttelytila, se oli väljä ja eurotyylisyys on aina plussaa. Kuulutuksista en meinannut millään saada selvää, ilmeisesti juuri meidän häkkien kohdassa oli se paikka, jossa puhe oli pelkkää puuroa, kun muualla ollessa sai kyllä selvää. Kiva näyttely jokatapauksessa, toivottavasti Pohkis tulee Vaasaan taas ensi keväänä, ja toivotaan, että silloin osallistuvia kisujakin olisi hieman enemmän!

Olipa raskas viikonloppu, tuumaa Usva.

1 kommentti:

  1. Tristan on niin ihana <3 Hän saa mut aina hymyilemään ihan typerän näköisenä :D

    VastaaPoista