Halusin hieman ilahduttaa Tristania ja Viljaa ennen pesuja ja näyttelyreissua. Niinpä sujautimme valjaat päälle ja hurautimme Tiklas-puistoon. Sää oli mitä mahtavin ja puisto ihanan vehreä ja rauhallinen.
 |
| Arvaa kuka! |
 |
| Ensitöikseen Vilja hurautti puuhun. |
 |
| Moikkelismoi! Pihalla on kivaa! |
 |
| Mitenniin en saa enää kiivetä puuhun? |
 |
| Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkan ♪♫ |
Oi nam, paisti!
 |
| Tristan loikkasi hautausmaan aidalle tassuttelemaan |
 |
| Vilja oli todella kateellinen isoveljelle! |
 |
| Mäkin haluan! Miksen mä pääse? |
 |
| Viljakin nostettiin tutkimaan jännittävää kasvia |
 |
| Puskassa voi myös vähän poseerata |
 |
Kiivettäisiinkö puuhun?
Oi nam, paisti! |
 |
| Tuonne voisin ampaista... |
 |
| Ai en vai? |
 |
| Könsikäs |
 |
| Kas, kiva penkki. |
 |
| Lokki näköpiirissä! |
 |
| Iloiset ulkoilijat |
Vaikka kismelit ulkotarhaan päivittäin pääsevätkin, on valjastelu ihan toisesta maailmasta. Uusia tuoksuja ja ääniä, jänniä eläimiä, kirmailua ja kiipeilyä puissa. Ei kyllä olisi uskonut, että Vilja oli vasta toista kertaa pihalla. Hienosti häntä pystyssä seikkailtiin. Ensi töikseen Vilja hurautti mäntyyn. Ja arvatkaa vaan kuinka pihkainen häntä, masu ja kauluri siitä seurasi! Juuri sopivasti näin paria päivää ennen ensiesiintymistä. No, margariinin, talkin ja kamman avulla sain suurimman osan pois, mutta kyllähän sitä karvaakin hieman lähti mukana...
Isoveli on Viljan suuri idoli, ja kyllä oli neiti katellinen, kun Tristan pomppasi korkealle aidalle. Vilja piipitti surkeasti, yritti hyppiä perässä ja juoksi kovaa kyytiä aidanviertä etsien matalampaa kohtaa, mistä pääsisi Tristanin luo. Tristanille jaettiin puskuja ja välillä jolkoteltiin peräkanaa tai kylkikyljessä. Puistossa vierähti mukava puolitoistatuntinen, ja arvatenkin yöllä nukuttiin hyvin sikeästi :)
Voi Viljaa :) Hänellä oli muuten eilen myös nimpparit (tosin ihmisten kalenterin mukaan), joten myöhästyneet nimpparionnittelut!
VastaaPoista