Kaikki sisarukset ovat olleet terveitä, mutta Kiaralla on ollut kaikkea pientä hassua. Ensin korvien heristely --> allergiaepäily, joka luultavasti on vilja/peruna. Tämä ei ole oireillut ruokavalion muutoksen jälkeen. Sitten yhtäkkiä ilmestyi ylähampaisiin jotain outoa, jonka tarkemman tutkimisen vuoksi neiti jouduttiin rauhoittamaan. Kiaralla on ylähampaissa molemmin puolin epämuodostuneet, suuret kolmihaaraiset hampaat. Ne keräävät runsaasti plakkia, jonka vuoksi ahkera hammashoito on äärimmäisen tärkeää. Jos ne alkavat vaivata kissaa, ne on leikattava. Viimeisenä niittinä eilen todettiin suolitukos, joka johti leikkaukseen. Neiti oli nassutellut jonkin viisisenttisen suolen paksuisen rojun. Kiara on myös äärimmäisen hormonaalinen ja varhaisherännyt kissa, ja harmittaa vaivata sijoituskotia pissaavalla kissalla. Kiara on myös erittäin hitaasti kehittyvää laatua ja niin pentu vielä, että minusta ei ollut oikein sitä vielä liian varhain astuttaa. Tein sitten päätöksen, että kun jo toista kertaa kuukauteen joudutaan nukutusta vaativaan operaatioon, niin steriloidaan sitten samalla.
Toki tähän päätökseen vaikutti myös oma muuttuva elämäntilanne ja tuleva muutto pienempään asuntoon. Kiarahan olisi tullut meille synnyttämään ja kasvattamaan pennut. Kiara on myös viikko sitten muuttanut perheineen Vaasasta Seinäjoelle, mutta tulen häntä kuitenkin jatkossakin näkemään!
Kalliiksi tuli tämä kissa, kun kaikki siitostestit HCM-ultrineenkin ehdittiin jo tehdä. Kiarasta olisi varmasti tullut hyvä äiti, mutta luulen, että tein kuitenkin oikean ratkaisun. Kiara on toipunut operaatiosta jo hienosti, ja kaulurista huolimatta on oma ihana itsensä. Uskon, että hänestä tulee nyt huomattavasti onnellisempi kissa, kun hormoonit lakkaavat hyrräämästä.
Nyt sitten vain toivotaan, että pikku-Viljasta kasvaa upea ja ihanaluonteinen kissa, joka pääsisi seuraamaan äitinsä jalanjälkiä, kun Cindykin syksymmällä pääsee kastraattikerhoon.
 |
| Kiara 13kk |
No voi harmi, että Kiaran kanssa kävi sitten näin. :/ Teit varmasti oikean ratkaisun. Kyllähän sijoituskodin pitäisi se ymmärtää, että siitoskäyttöön tulevan kissan kanssa eläminen ei ole välttämättä helppoa, mutta ei se takaa sitä, että tilanteeseen olisi helppo sopeutua tai että se olisi mukavaa. Etenkään, jos Kiaralla on kunnon kiimat, ja kehittymiseen olisi mennyt vielä ainakin puoli vuotta.
VastaaPoistaOotko vielä päättänyt, että pidätkö Viljan itselläsi vai annatko sen sijoitukseen?
Sijoitusperhe on kyllä ollut hyvin ymmärtäväinen, ei siinä mitään ongelmaa. Itseä on vaan harmittanut, odotuksissa oli yhtä myöhäinen kiimojen alku kuin emolla ja sitämyötä astuttaminen nopeasti sukukypsäksi tultua.
VastaaPoistaJos Viljasta kasvaa se "täydellinen" tytteli, niin kyllä taitaa olla todennäköistä, että hän jää meille :)